2. Kapittal.
1 Ja moadde bæive gæčest de fastain Kapernaum sisa son manai, ja de beggi, atte baikestes son læi.
2 Ja dallanaǥa ædnag olbmuk čoagganegje, atte sagje sist i læm, i vela uvsa gurast, ja sane son sigjidi sarnoi.
3 Ja muttomak su lusa botte, guđek daftesærgataǥast buocce bufte, gutte njæljain olbmui guddujuvui.
4 Ja go si æi bæssam su lakka olbmui ditti, de si roave vieso ald erit valdde, gost son læi, ja go gaikkom legje, de gavnid si vuolas luitte, mai ald daftesærgataǥast buocce vællhot oroi.
5 Mutto go Jesus sin osko oini, de buoccai son celki: barnačam! suddoidad dunji andagassi addujuvvum læk.
6 Mutto muttom čaloappavaǯak dast čokkamen legje, guđek vaimoinæsek jurdašišgotte:
7 Manne sardno dat daggar Ibmel bilkadusaid? gi suddoid andagassi adde læ, ærebgo oft, nabmalassi Ibmel?
8 Ja dallanaǥa dovdai Jesus vuoiŋastes, atte nuft si vaimoidæsek sist jurdašegje, ja sigjidi celki: manne daggar jurddagak din vaimoinædek?
9 Guabba alkeb læ? daftesærgataǥast buoccai cælkket: suddoidad dunji andagassi addujuvvum læk? daihe cælkket: čuoǯǯel, ja valde gavnidad, ja vagjol?
10 Mutto vai di diettebættet, olbmu barnest fabmo læ ædnamest suddoid andagassi addet, —