Jump to content

Page:Hærramek ja bæsstamek Jesus Kristus ođđa Testament.pdf/350

From Wikisource
This page has been proofread.
342
15. 16. Kap.
St. Johannes

25 Mutto nuft dappatuvvu, vai sanek, mak čallujuvvum læk sin laǥast, ollašuvvuši: “si vaš­šotegje muo alma aššetaǥa“.

26 Mutto go dat jeđđijægje boatta, gæn aččam lut mon digjidi vuolgatam, — dat duot­vuođa vuoiŋ, gutte ačest boatta, — son muo duođaštægje læ.

27 Mutto di maida duođaštægjek læppet, dast­go algo rajast di muin læidek.

16. Kapittal.

1 Dam mon læm digjidi sardnom, amadek di værranet.

2 Synagogainæsek si čulddek din, aigge vela boatta, go juokkaš, gutte godda din, gadda Ibmel balvvalet.

3 Ja dam si dakkek digjidi, damditti go si æi dovda ače, æige muo.

4 Mutto dam mon læm sardnom digjidi, vai, go boddo boatta, di dalle muittebættet, mon di­gjidi dam læm cælkkam; mutto dam im algost digjidi cælkkam, damditti go din lut legjim.

5 Mutto dal su lusa mon vuolgam, gutte muo vuolgati, ja i oftage dist jæra must: gosa vuol­gak don?

6 Mutto damditti go dam læm digjidi sard­nom, de moraš læ dævddam din vaimo.

7 Mutto duotvuođa mon digjidi sarnom: dat digjidi buorren læ, atte vuolgam; dastgo jos im vuolge, de jeđđijægje i boađe din lusa; mutto jos vuolgam, de vuolgatam mon su din lusa.