Jump to content

Page:Hærramek ja bæsstamek Jesus Kristus ođđa Testament.pdf/435

From Wikisource
This page has been proofread.
17. Kap.
427
daǥok.

16 Mutto sodnu vuordededin Athenast, de bahhan ani Paulus vuoigŋa su sist, go gavpug son nuft æppeibmelbalvvalægjen oini.

17 Son synagoga sist damditti Judalaǯaidi sardnogođi, ja ibmelballolaš olbmuidi, ja šiljost son sarnoi juokke bæive sigjidi, gæid son gavnai.

18 Mutto de muttom philosophak, epikuræak ja stoikak naggatallašgotte suin; ja muttomak celkke: maid dat sardnas olmuš sardno? mutto ærrasak celkke: orro galle dego amas Imelid son sarned; dastgo evangelium boft son sigjidi Jesus bajasčuoǯǯelæme sarnedi.

19 Ja si valdde su, ja duobmosagjai su bajas­dolvvu, ja celkke: oaǯǯop mi diettet maggar ođđa oappo dat læ, maid don sarnok?

20 Dastgo amas saǥaid don buvtak min bel­judu; de damditti mi diettet aiggop, mi dat læ.

21 — Mutto buok Atheniensalaǯak, ja dak veris olbmuk, guđek dast legje, æi maidegen ærra vainotam go hækka saǥaid cælkket daihe gullat. —

22 Mutto Paulus duobmosaje gasko čuoǯoi, ja celki: atheniensalaš olbmak! oainam di juokke lakkai angerak læppet Ibmel balvvalusa harrai;

23 dastgo birravagjoledinam ja din Ibmel balvvalusaid gæčadedin, de maida altar gavdnim, man ala čallujuvvum læi: amas Ibmeli. Gæn di dal su dieđekættai balvvalæppet, su mon digjidi sarnedam.

24 Ibmel, gutte mailme daǥai, ja buokrakkan, mi dam sist læ, son, gutte alme ja ædnam hærra