Saulus auddan raidelasai ald, ja gieđaines sevi olbmuidi. Mutto go stuorra jaskadvuotta šaddam læi, de ebræalaš gilli son sigjidi sardnogođi, ja celki:
22. Kapittal.
1 Di olbmak, veljačak ja vanhemačak! gullat dal muo bæloštusa digjidi!
2 — Mutto go si gulle su ebræalaš gilli sigjidi sardnomen, de si ain jaskadabbun orru. — Ja son celki:
3 Judalaš olmai læm, rieǥadam Tarsusi Silisiast, mutto dam gavpugest Gamaliel julgi gurast bajasgessujuvvum, vanhemidamek laǥa garasvuođa mield oapatuvvum, ja Ibmel bælest anger legjim, nuftgo maida digis buokak læppet odna bæive,
4 ja dam oapo mon doarotim jabmem ragjai, čadnim ja giddagassi bigjim sikke olbmaid ja nissonid:
5 nuftgo maida bajemuš pap muo duođaštægje læ, ja obba vuorrasi gæreg; gæin vela girjid mon valddim veljaidi, ja Damaskusi vulggim, maida sin, guđek dast legje, čadnujuvvum Jerusalami doalvvot rangaštuvvum varas.
6 Mutto de munji dappatuvui, go maŧkest legjim, ja Damaskussi lakkanim, atte gaskbæive aige de stuorra čuovgas almest fakkistaǥa muo birrabaiti,
7 ja ædnami mon gaččim, ja jena munji sardnomen gullim: Saul! Saul! manne vaššest doarradallak don muo?
