luvvujegje, de šaddai sin stuorra illo ja sin stuorra vaivašvuotta stuorra riggesvuottan sin šiega vaimosek ditti.
3 Dastgo æfto datost si gærggad legje rađesek mield, — dam mon duođaštam, — vela rađesek bagjel;
4 rokkadalladedin mist ædnag sarnotaddamin sin addaldaǥaid ja væke vuosstaivalddet dai vaivaš basi varas.
5 Ja æi si dušše fal dakkam, maid mi doaivoimek, mutto si adde vela ječaidæsek, vuost hærrai, ja de maida migjidi, Ibmel dato mield.
6 Atte Titus mi læp ravvim, nuftgo auddal son jo riebmam læi, de nuft maida dam buorre daǥo din luttadek ollašubmai buftet.
{{verse|8|7} Mutto nuftgo di juokke dafhost valljogas læppet, oskost ja oapost, ja dieđost, ja buok angervuođast, ja rakisvuođast migjidi, de barggat dal valljogassam šaddat maida dam buorre dakkoi.
8 Dam mon im naggim lakkai cælke, mutto dai ærrasi angervuođa čađa din rakisvuottadek duotvuođa mon gæččalet aigom.
9 Dastgo di diettebættet min hærramek Jesus Kristus armo, atte din ditti son vaivaš šaddai, go rigges læi, vai di su vaivašvuođa boft šaddašeidek riggasen.
10 Ja muo arvvalusa dam birra mon cælkam; dastgo dat digjidi avkalaš læ, di, guđek jo dimag buok audemussta æppet dušše fal riebmam dakkat, mutto maida dattot.
11 Mutto ollašubmai dam dal maida dakkat,
