7 Ja engeli harrai son cælkka: su engelides son bieggan adna, ja su balvvalegjides dollanjuofčamen.
8 Mutto bardnai: du thruonno, Ibmel! buok aǥalašvutti čuoǯǯo; vanhurskesvuođa septer du valddegoddad septer læ.
9 Vanhurskesvuođa rakisvuođast, ja verudaǥa vaššest adnik; de damditti, Ibmel! du Ibmel vuoiddam læ du ilo oljoin æmbo go du veljaidad.
10 Ja: don, hærračam! ædnam vuođodik algost, ja almek du gieđaidad daǥok læk.
11 Dak nokkek, mutto don bisok; ja dak oamasmek, nuftgo bivtes;
12 nuftgo biftas don daid čoakkai giesak, ja dak mutašuvvek; mutto don, don oft læk, ja du jaǥek æi noǥa.
13 Mutto guđege engeli celki son goassegen: boađe čokkanet muo olgiš gieđa bællai, dassači go du vaššalaǯaidad du julgi vuollai mon bijam?
14 Æigo si buokak balvvalægje vuoiŋak læk, vuolgatuvvum sigjidi balvvalussan, guđek arbbemen læk audogasvuođa?
2. Kapittal.
1 De damditti ferttijep mi dade æmbo dast bissot, maid mi gullam læp, amamek erit rottišuvvut.
2 Dastgo jos dat sadne, mi engeli boft sardnujuvui, bisotuvui, ja oaǯoi juokke suddo ja æppegullovuot su berliggis balka,
3 moft lægo mist dalle bataraddam lakkai, jos daggar stuorra audogasvuođast mi æp fuola? mi,