12. Kapittal.
1 Go daggar joavkko duođaštegjin mist læ birramek, de eritid bigjop mi bagjelistamek damditti buok noađe, ja suddo, mi forg min fillimen læ, ja vuolggop mi gierdavaǯǯan dam soattai, mi min audast læ;
2 osko algetægje ja ollitægje gæčadedin Jesus Kristus, gutte, dam ilo sajest, mi su audast læi, gierdavaǯǯan ruosa gilai, bilkadusa bagjelgæčadedin, ja dal Ibmel thruono olgiš bæld čokka.
3 Gæčadækket damditti su, gutte gierdavaǯǯan daggar vuosstaihaǥo gillam læ suddogasain jeČas vuosstai, amadek sieloidædek sist di vaibbat ja hærdotuvvut.
4 Æppet vela læk gidda varai vuollai vuosstaičuoǯǯom, suddo vuosstai doarodedin;
5 ja vajaldattam di læppet dam ravvag, mi digjidi sardnomen læ, nuftgo manaidi: muo barnačam! ale ucaš hærra rangaštusa, alege hærdotuvu, go sust bagaduvuk;
6 dastgo gæn hærra rakisvuođastes adna, su son bagad, ja juokke barne son rissi, gæn mannanes son valdda.
7 Jos rangaštus di gillabættet, de Ibmel din adna nuftgo manaides; dastgo gi dat barne læ, gæn ačče i rangašt?
8 Mutto jos di rangaštusataǥa læppet, masa buokak læk særvolaǯǯan dakkujuvvum, de juolggemanak di læppet, ja rieftes manak æppet.
9 Læpgo mi oaǯalaš vanhemid bagadægjen adnam, ja balo sin audast adnam læp, æpgo dalle
