su manaidasas armostes;
Son dietta buok min darbaša
ja adna mist ain morraša.
4. Son rievtes væke aige dietta,
son ilo adda valjetrak;
Min vaimoi duotta haloid dovdda
ješ rakis Ačče visutrak;
Son væket min buok heđi sist
ja gagjo min buok vahagest.
5. Du hæđad siste ale jurdaš:
Juo Ibmel erit hilgoi muo:
Son erit valdda dust buok morraš
ja rakisen ain adna du;
Son vægja aige rievdadet
ja morraš illon jorggalet.
6. Dat Ibmeli læ aive gæpas
dam vaivaš muoldast bajedet,
su olgiš gietta naǥad riggas
su čævlaivuođast vuoledet;
Son oavdoid dakkat naǥada,
son aled ja son vuoleda.
7. De rokkadala, balvval Hærrad
ja barga bargod viššalet,
ja osko, Ibmel ouded avkad,
de dam son dakka rakkaset:
Gi dorvos bigja Ibmeli,
su Ibmel erit suppe i.
(Guldberg 117. Suom. b. s. g. 291.)